lauantai 28. syyskuuta 2013

Cindy


Pikkuhiljaa alkaa kodin sisustushaaveet selkiytymään pala palalta. Se milloin saan ne hankittua onkin sitten aivan toinen asia. Luotan kuitenkin siihen, että kun tässä odottelee, että jonkun tavaran saa hankittua niin sitä ehtii samalla oikeasti tarkkaan miettiä haluaako sen ihan todella. Kuten joskus nuoruudessa halusin komean kiinakaapin ja nyt en sellaista kyllä kotiini veisi.

Tämä Kartellin Cindy-valaisin olisi omiaan valaisemaan yöpöydällä tai eteisen lipaston päällä. Syvä violetti väri sopisi kotiini täydellisesti ja mielestäni lamppu on oikein hauskan muotoinen. Ehkä tämä siis vielä jonain päivänä matkustaa kotiani koristamaan.

Sisustus-rintamalla ei ole kauheasti kotonani tapahtunut. Olen ihan hirveän pihi kun kysymyksessä ovat isot ja kalliit hankinnat, vaikka niissä kannattaakin satsata laatuun. Kympin henkkamaukka paitoja taas voisi ostella ihan helposti vaikka niiden elinkaaren pituuden takia ne kannattaisi vaan jättää sinne kauppaan. Nyt olen kuitenkin tehnyt omia ompeluhommia sen verran, että olen saanut kerättyä rahaa yhteen asuntomessuilla bongaamaani lamppuun. Joten jotain uutta sisustusrintamalla on pikapuoliin tiedossa ;)

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Fall wanties



Syksyn tullen kaipaan vaatekaappiini lämpimiä ja peittäviä vaatteita. Vaihdan mielelläni kesäreleet pitkiin hihoihin, villakankaisiin ja pitkiin saappaisiin. Kuten kuvasta näkee tummat värit tuntuvat taas omimmalta, vaikka värejä yritänkin pukeutumisessani aktiivisesti käyttää. Musta on nimittäin vähän tylsä väri, vaikka siitä eri tekstuureja käyttämällä ihan kelpo asun voi saadakin. Silti värit piristävät mieltä kun ulkona on pimeää ja harmaata. Silti musta on turvallinen väri, johon on hyvä hautautua joinain päivinä. En ajatellut syksyvaatteita tänä vuonna pahemmin ostella, mutta jos rahaa olisi vähän ylimääräistä niin nuo Karl Lagerfeldin mustat nilkkurit olisivat täydelliset niin mekkojen kuin farkkujenkin kanssa! Lisäksi suojaisin pääni mielelläni tuollaisella suurella lierihatulla ja kietoutuisin astetta vaaleampaan pystykauluksiseen villakangastakkiin. Juhliin tuo tajuttoman upea kirjottu puna-musta mekko olisi upea ilmestys. 

Kaikkein eniten kuitenkin kaipaisin vaatekaappiini laadukkaita perusvaatteita hyvissä materiaaleissa. Villaa, silkkiä, merinovillaa ja aitoa nahkaa. Harmaata, mustaa, beigeä, viininpunaista, tummansinistä ja poltettua oranssia. Onneksi täydelliset vaatteet eivät maailmasta lopu, vaan voin kerätä itselleni mieluisan vaatekaapin pikkuhiljaa ja tarkkaan pohtien mitä sinne haluan!

maanantai 23. syyskuuta 2013

Ristipistoja


Vaikka käsityöihminen olenkin, niin ristipistot eivät ikinä (neulomisen lisäksi) saaneet minua koukkuun. Koulussa tuli kyllä tunneilla kokeiltua näitä juttuja ja yhden ihan hauskan ristipisto-taulunkin sain alulle. Taulussa on kolme vanhaa kenkää, mutta yksi kenkä kuvasta puuttuu ja jää luultavasti puuttumaankin, sillä en usko ikinä innostuvani tekemään hommaa valmiiksi...

Keräsin joskus aikanaan KoKo-astioita ruskeana ja petrolinsinisenä ja vaikka astioiden muotokielestä edelleen pidänkin, niin värit ovat vähän alkaneet tökkiä. Ajattelin siis jossain välissä keräillä itselleni uuden astiaston ja tässä vähän tutkailen mahdollisuuksia. Astiat saisivat olla pohjaväriltään valkoiset, mutta niissä kyllä saisi olla jotain vänkää yksityiskohtaa esim juuri joku hauska kuviointi.

Tämän Gry Fagerin Stitches-astiastossa tykkään erityisesti tuon alemman kuvan kippojen kuvioinnista. Kauniin yksinkertaista, muttei tylsää. Ruokalautasten kuviointi taas on ehkä vähän liian hallitseva, vaikka sievä onkin.


keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Herkullinen kasvislasagne


Rakastan ruoan kokkaamista. Minusta on kiva kokeilla erilaisia reseteptejä, vaivata sämpylätaikinaa ja paistaa herkullisia piiraita. Ruoan laittaminen on rentouttavaa ja mukavaa ajanvietettä, vaikka niiden viikottaisten ruokien keksiminen joskus tuottaakin päänvaivaa. Pari viikkoa sitten päädyin kokeilemaan kasvislasagnen tekoa, koska vanhemmilta liikeni minulle itse kasvatettu kesäkurpitsa ja metsästä omin kätösin poimitut kanttarellit. 

3 porkkanaa raastettuna
2 sipulia silputtuna
1 punainen paprika kuutioituna
1 rkl hunajaa
4 valkosipulinkynttä murskattuina
8 aurinkokuivattua tomaattia kuutioituina
1 tlk tomaattimurskaa
1 kesäkurpitsa ohuina viipaleina
basilikaa, oreganoa, suolaa ja pippuria
kanttarellejä (tai muita sieniä)
täysjyvälasagnelevyjä
1 mozzarellapallo

Juustokastike:
2rkl oliiviöljyä
3 rkl jauhoja
4dl maitoa
1 dl ruokakermaa
200g raejuustoa

Voitele vuoka. Paista pannulla porkkanaraaste, sipulit ja paprika. Lisää hunaja, aurinkokuivatut tomaatit, valkosipulit, tomaattimurska sekä sienet. Anna muhia pannulla 5-10minuuttia. Lisää mausteet. Tee juustokastike, sekoittamalla kaikki ainekset yhteen. Lado vuoan pohjalle kasvisseosta, päälle kesäkurpitsasiivuja, juustokastiketta ja sitten lasagnelevyjä. Toista kunnes ainekset loppuvat. Pilko mozzarellapallo koko komeuden päälle ja laita vuoka uuniin 200 asteeseen noin puoleksi tunniksi. 


Nauti!

maanantai 16. syyskuuta 2013

Maljakko


Tämä ihana maljakko sattui silmääni kaniissa Weekdaycarnival-blogissa. Kotoani löytyy muutama yhden kukkasen maljakko, mutta kokonaiselle kimpulle en omista tarpeeksi isoa vaasia. Tätä Muuton maljaa saa kolmessa värissä, joista tuo alemman kuvan heleä harmaa miellyttää omaa silmää eniten.

Keittiön pöydälleni mahtuisi oikein hyvin tälläinen kaunistus, johon voisi ostaa kimpun valkeita liljoja tai vaaleanpunaisia pioneja. Maljakon muoto on kauniin yksinkertainen, mutta puinen pohja tekee siitä tarpeeksi mielenkiintoisen.


maanantai 9. syyskuuta 2013

Pientä piristystä



Teimme pienen sunnuntai-retken naapurikaupunkiin Riihimäelle. Kävimme pyörähtämässä Iittalan outlet-myymälässä sekä yhdellä varsin mainiolla kirpputorilla.

Sekä Iittalan myymälästä että kirpputorilta tarttui mukaan pieniä tuliaisia kotiin viemisiksi. Joululahjaksi saamallani lahjakortilla sain ostettua itselleni nämä herkullisen väriset kivi-tuikkulyhdyt. Ja lahjakortille jäi vielä hieman arvoa, joten täytynee hakea kotiin vielä joku ihanainen tuosta sarjasta. Olen ajatellut tässä vuosien mitaa alkaa keräillä noita lyhtyjä lähes kaikissa väreissä, sillä yhdessä niistä saa aika näyttävän kokonaisuuden aikaiseksi, vaikka ovathan ne noin ihan kaksinkin varsin soma pari.

Kirpputorilta taasen löysin itselleni mustan neulepuseron sekä maton! Matto kaipaa pesua, jonka jälkeen se muuttaa joko keittiöön tai eteiseen. Olenkin pohtinut millaisia mattoja haluaisin tänne omaan kotiini, mutta en ole vielä ehtinyt tulla minkäänlaiseen lopulliseen päätökseen. Nyt kuitenkin tämä löytämäni (varsin kukkaroystävällinen) matto tuo vähän apua sisustustekstiili-kaipuuseeni.

lauantai 7. syyskuuta 2013

Takinkääntötemppu


Olen takki-ihminen. Suuret, lämpöiset takit ovat parasta mitä on kun hengitys höyrystyy ja pakkanen puree poskia.

Hyvässä talvitakissa on isot käytännölliset taskut, suuri huppu tai kaulus, jonka suojiin voi talven viimassa maastoutua ja siinä on tarpeeksi pitkä helma, että se lämmittää vähän myös reisiä. Materiaalin pitää kestää kulutusta, sillä tunnetusti talvemme on pitkä ja luminen. Takin täytyy kestää aikaa myös ulkomuotonsa puolesta. Kaunis, klassinen takki miellyttää silmää vielä kymmenenkin vuoden päästä, vaikka muodissa ehtisi käväistä niin karvakaulukset, suuret olkatoppaukset kuin jättimäiset tikkauksetkin. Ja tietysti takin tulee olla lämmin. Paksu villankangas toimii, kun alle kerrostaa useamman lämpöisen neuleen, mutta kovimmilla pakkasilla untuvatakit on parempi kaivaa kaapista ja pukeutua michelinmaniksi. 

Tajusin vasta kaksi talvea sitten untuvatakin/toppatakin mahtavuuden kun pukeuduin kävelylenkille äiti toppa-asuun, johon kuului lämmin toppatakki ja ulkohousut ja viime vuonna kävin Zarasta ostamassa sekä aivan tajuttoman lämpimän, että todella kauniin toppatakin, joka kyllä oli kovassa käytössä viime talvena. Sitä ennen olin värjötellyt monet monituiset kerrat turhan viileissä villakangastakeissa ja nyt olen jo liian vanha hytisemään luita ja ytimiä myöten ohuissa villakangastakeissa. 

Omistan yhden toppatakin, joka on musta ja varsin klassisen tyylikäs, vaikken omaa tyyliäni ehkä kovin klassiseksi kutsuisi. Lisäksi minulta löytyy kolme villakangastakkia, joista uusin on ystäväni minulle kouluprojektina tekemä (se on lähes samanlainen kuin alakuvan punainen duffeli). Sen lisäksi minulta löytyy sininen ja harmaa villakangastakki. Tykkään käyttää värikkäitä takkeja, koska niillä saa oman fiiliksenkin heti paremmaksi kun lähtee pimeänä talviaamuna liikenteeseen. Mutta musta ja harmaa ovat silti turvallisimpia valintoja ja niihin on kaikkein helpoin mätsätä kaikki talviset asusteet pipoista säärystimiin. 




Oma talvitakki varastoni on siis oikein hyvässä kunnossa, joten uusille hankinnoille ei ole tarvetta (harmi, sillä klassinen tummansininen military-henkinen takki olisi aika makeannäköinen). Syystakista sen sijaan haaveilen ja se saisi olla hyvin perinteinen vihreä parka-takki, isolla hupulla ja suurilla taskuilla. Täytynee kuitenkin tämä syksy vielä mennä näillä syystakeilla mitä löytyy ja ehkä sitten ensi syksynä voi miettiä uuden takkiystävän kotiin tuomista. Tällä hetkellä omassa ompelimossani työstän itselleni villakangasliiviä, jotta edes jotain uutta syysgarderoobbiini saisin! (Meinaa nimittäin syysvaatteiden ostaminen jäädä tänä vuonna varsin mitättömäksi kun sisustushommat menevät etusijalle...)

Kuvan unelmatakit voi klikata kotiin net-a-porterin sivuilta ;)