maanantai 9. syyskuuta 2013
Pientä piristystä
Teimme pienen sunnuntai-retken naapurikaupunkiin Riihimäelle. Kävimme pyörähtämässä Iittalan outlet-myymälässä sekä yhdellä varsin mainiolla kirpputorilla.
Sekä Iittalan myymälästä että kirpputorilta tarttui mukaan pieniä tuliaisia kotiin viemisiksi. Joululahjaksi saamallani lahjakortilla sain ostettua itselleni nämä herkullisen väriset kivi-tuikkulyhdyt. Ja lahjakortille jäi vielä hieman arvoa, joten täytynee hakea kotiin vielä joku ihanainen tuosta sarjasta. Olen ajatellut tässä vuosien mitaa alkaa keräillä noita lyhtyjä lähes kaikissa väreissä, sillä yhdessä niistä saa aika näyttävän kokonaisuuden aikaiseksi, vaikka ovathan ne noin ihan kaksinkin varsin soma pari.
Kirpputorilta taasen löysin itselleni mustan neulepuseron sekä maton! Matto kaipaa pesua, jonka jälkeen se muuttaa joko keittiöön tai eteiseen. Olenkin pohtinut millaisia mattoja haluaisin tänne omaan kotiini, mutta en ole vielä ehtinyt tulla minkäänlaiseen lopulliseen päätökseen. Nyt kuitenkin tämä löytämäni (varsin kukkaroystävällinen) matto tuo vähän apua sisustustekstiili-kaipuuseeni.
lauantai 7. syyskuuta 2013
Takinkääntötemppu
Olen takki-ihminen. Suuret, lämpöiset takit ovat parasta mitä on kun hengitys höyrystyy ja pakkanen puree poskia.
Hyvässä talvitakissa on isot käytännölliset taskut, suuri huppu tai kaulus, jonka suojiin voi talven viimassa maastoutua ja siinä on tarpeeksi pitkä helma, että se lämmittää vähän myös reisiä. Materiaalin pitää kestää kulutusta, sillä tunnetusti talvemme on pitkä ja luminen. Takin täytyy kestää aikaa myös ulkomuotonsa puolesta. Kaunis, klassinen takki miellyttää silmää vielä kymmenenkin vuoden päästä, vaikka muodissa ehtisi käväistä niin karvakaulukset, suuret olkatoppaukset kuin jättimäiset tikkauksetkin. Ja tietysti takin tulee olla lämmin. Paksu villankangas toimii, kun alle kerrostaa useamman lämpöisen neuleen, mutta kovimmilla pakkasilla untuvatakit on parempi kaivaa kaapista ja pukeutua michelinmaniksi.
Tajusin vasta kaksi talvea sitten untuvatakin/toppatakin mahtavuuden kun pukeuduin kävelylenkille äiti toppa-asuun, johon kuului lämmin toppatakki ja ulkohousut ja viime vuonna kävin Zarasta ostamassa sekä aivan tajuttoman lämpimän, että todella kauniin toppatakin, joka kyllä oli kovassa käytössä viime talvena. Sitä ennen olin värjötellyt monet monituiset kerrat turhan viileissä villakangastakeissa ja nyt olen jo liian vanha hytisemään luita ja ytimiä myöten ohuissa villakangastakeissa.
Omistan yhden toppatakin, joka on musta ja varsin klassisen tyylikäs, vaikken omaa tyyliäni ehkä kovin klassiseksi kutsuisi. Lisäksi minulta löytyy kolme villakangastakkia, joista uusin on ystäväni minulle kouluprojektina tekemä (se on lähes samanlainen kuin alakuvan punainen duffeli). Sen lisäksi minulta löytyy sininen ja harmaa villakangastakki. Tykkään käyttää värikkäitä takkeja, koska niillä saa oman fiiliksenkin heti paremmaksi kun lähtee pimeänä talviaamuna liikenteeseen. Mutta musta ja harmaa ovat silti turvallisimpia valintoja ja niihin on kaikkein helpoin mätsätä kaikki talviset asusteet pipoista säärystimiin.

Oma talvitakki varastoni on siis oikein hyvässä kunnossa, joten uusille hankinnoille ei ole tarvetta (harmi, sillä klassinen tummansininen military-henkinen takki olisi aika makeannäköinen). Syystakista sen sijaan haaveilen ja se saisi olla hyvin perinteinen vihreä parka-takki, isolla hupulla ja suurilla taskuilla. Täytynee kuitenkin tämä syksy vielä mennä näillä syystakeilla mitä löytyy ja ehkä sitten ensi syksynä voi miettiä uuden takkiystävän kotiin tuomista. Tällä hetkellä omassa ompelimossani työstän itselleni villakangasliiviä, jotta edes jotain uutta syysgarderoobbiini saisin! (Meinaa nimittäin syysvaatteiden ostaminen jäädä tänä vuonna varsin mitättömäksi kun sisustushommat menevät etusijalle...)
Kuvan unelmatakit voi klikata kotiin net-a-porterin sivuilta ;)
maanantai 26. elokuuta 2013
Pieni kurkistus kodin sydämeen
Olen nyt asettunut kesä lomailujen jälkeen asettunut kunnolla tänne omaan kotikolooni. Tekemistä on vielä paljon, mutta pikkuhiljaa tavarat alkavat löytää paikkansa ja ajan mittaan hankin haluamani huonekalut. Minulla ei ole mikään kiire saada paikkoja heti tiptop-kuntoon vaan odotan mieluummin, että löydän keittiöön juuri ne oikeat tuolit ja olohuoneeseen sen ihanan muhkean nojatuolin. Hankin mieluummin heti ne ihanat tavarat, enkä tuhlaa rahaa sellaisiin kämäsiin hetkellisiin ratkaisuihin (jotka yleensä jäävät pysyviksi ainakin kymmeneksi vuodeksi ;))
Violetti on ollut lempivärini lapsuudesta asti ja tänne omaan kotiini otin sen koko kämpän yhdistäväksi väriksi. Sitä löytyy makuuhuoneen seinästä, keittiön lampusta, eteisen lipastosta ja vessan pyyhkeistä. Violetin lisäksi kodistani löytyy valkoista, harmaata ja mustaa. Lisäksi muita väriläiskiä on tulossa sisustustekstiilien muodossa kunhan ehdin ne ommella/hankkia. Makuuhuoneeseen on jo verhokankaat ostettu ja nyt kun verhotangot on asennettu voin ne surauttaa valmiiksi! :)
lauantai 24. elokuuta 2013
tiistai 20. elokuuta 2013
A.P.C
Vaikka elokuu vielä kesää onkin, niin en ole voinut välttyä lähestyvän syksyn tuoksulta ja vilpoisalta syysviimalta vaikka päivät lämpimiä vielä usein ovatkin. Pidän syksystä sen fiiliksen takia mikä tuli joka vuosi kun aloitettiin koulu ja alkoi ns. "uusi aika". Paluu rutiineihin ja tavalliseen arkeen ihanan ja rennon kesän jäljiltä. Tämä on ensimmäisen syksy, sen jälkeen kun pienenä ekaluokkalaisena astelin koulun penkille, kun en menekään kouluun. Nyt on nimittäin luokassa istumiset toistaiseksi istuttu ja vaikka ehkä vähän haikea fiilis onkin, niin olen onnelilsesti työelämässä. Oppiminen silti jatkuu, vaikka sen teen jossain muualla kuin tutuissa luokkahuoneissa.
En ehtinyt pitää kesällä pahemmin lomia, mutta silti kesän taittuminen syksyksi tuntuu itselläkin arkeen paluulta. Ja se tuntuu hyvältä. Odotan lehtien vaihtavan väriä, upeita kirkkaita tähtitaivaita ja niitä ensimmäisiä nenää kipristeleviä yöpakkasia, jotka aamulla saavat hengityksen huuruamaan ja kädet kaipaamaan sormikkaita.
Syksy on monen muun ihanan asian lisäksi mitä parasta aikaa pukeutumiselle. Kesällä pukeutumista rajoittava kuumuus on tiessään ja nyt voi verhota itsensä muuhunkin kun kittainoihin shortseihin ja ohuisiin toppeihin. Viileä sää pakottaa pistämään päälle useamman kerroksen vaatteita ja kaapeista saa kaivaa esiin syystakit, lempi huivit ja myssyt. Kaupat ovat täynnä ihania syysuutuuksia, lämpimiä neuleita, paksuja sukkahousuja ja ihania murrettuja syysvärejä.
Kuvituksena A.P.C:n ihana syysmallisto, jossa on ihanaa pariisilaisen nuoren opiskelijan tyyliä.
sunnuntai 18. elokuuta 2013
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




.jpg)





