tiistai 20. elokuuta 2013

A.P.C








Vaikka elokuu vielä kesää onkin, niin en ole voinut välttyä lähestyvän syksyn tuoksulta ja vilpoisalta syysviimalta vaikka päivät lämpimiä vielä usein ovatkin. Pidän syksystä sen fiiliksen takia mikä tuli joka vuosi kun aloitettiin koulu ja alkoi ns. "uusi aika". Paluu rutiineihin ja tavalliseen arkeen ihanan ja rennon kesän jäljiltä. Tämä on ensimmäisen syksy, sen jälkeen kun pienenä ekaluokkalaisena astelin koulun penkille, kun en menekään kouluun. Nyt on nimittäin luokassa istumiset toistaiseksi istuttu ja vaikka ehkä vähän haikea fiilis onkin, niin olen onnelilsesti työelämässä. Oppiminen silti jatkuu, vaikka sen teen jossain muualla kuin tutuissa luokkahuoneissa.

En ehtinyt pitää kesällä pahemmin lomia, mutta silti kesän taittuminen syksyksi tuntuu itselläkin arkeen paluulta. Ja se tuntuu hyvältä. Odotan lehtien vaihtavan väriä, upeita kirkkaita tähtitaivaita ja niitä ensimmäisiä nenää kipristeleviä yöpakkasia, jotka aamulla saavat hengityksen huuruamaan ja kädet kaipaamaan sormikkaita.

Syksy on monen muun ihanan asian lisäksi mitä parasta aikaa pukeutumiselle. Kesällä pukeutumista rajoittava kuumuus on tiessään ja nyt voi verhota itsensä muuhunkin kun kittainoihin shortseihin ja ohuisiin toppeihin. Viileä sää pakottaa pistämään päälle useamman kerroksen vaatteita ja kaapeista saa kaivaa esiin syystakit, lempi huivit ja myssyt. Kaupat ovat täynnä ihania syysuutuuksia, lämpimiä neuleita, paksuja sukkahousuja ja ihania murrettuja syysvärejä.

Kuvituksena A.P.C:n ihana syysmallisto, jossa on ihanaa pariisilaisen nuoren opiskelijan tyyliä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti